Klovnin matka

Tuletko?

Törmätäänkö?

Tunne kuin kaikki olisi vain hetken, sitten ei mitään.

En uskalla olla onnellinen, uskalla hengittää.

Olenko ollut illuusion vietävissä, kupla puhkeaa.

Törmään, kaikki katoaa.

Siihen hetkeen, sitten se oli poissa.

Se oli kirjoitettu minun mieleeni ajatuksilla jotka katosivat kulman taakse, eksyin.

Kaivan kantapääni saveen, valmistan lähtölaskentaa.

Tunnen sen tulevan, olen valmis.

Nyrkit nousee, iskevät ilmaan.

Muistan kuitenkin kumartaa, koska se on kohteliasta.

Kiidän, lennän, liidän, juoksen.

Vauhti, voima ja hetki joka ei unohda minua alleen.

Olen voittanut, olen täällä.

Tunnen itseni sen jokaisella solulla.