Klovnin matka

Siirrän yhden kiven, vuoren, itseni.

Olenko siellä missä onni kasvaa?

Lupaukset, hellät huomiset, pehmeät katseet, hetket ilman ajatuksia.

Viimeinen on ensin, ja ensimmäinen on toisena.

Kuinka ylpeyden korvaa nöyrän kummarrus?

Kuinka kukaan ei ole varjo kennellekkään?

Loistaisimme vain omaa kirkauttamme...

 

 

Jätin hippuja jokaisen penkkirivin väliin.

Jäin katsomon taakse odottamaan, että joku hohkaisi hippuni valossa.

Lentäisi pois vapaana valonkajon saattelemana, avaisi portit.

Puhuisi pois pahan, viettelisi vieraan, ja rakastuisi riemuun.

 

 

Klovni tanssii, tuntee sykkeen.

Kaikki kaatuu, tuska huuhtoutuu,

mieli on kirkas. 

Olen voittanut sinut, olen vapaa.

En kuulu enää eläimien laumaan, liitävien leijonien luo.

Elottomien elefanttien karsinaan.

Tirehtöörin tiukkaan otteeseen.

Tanssi vie, vapauttaa, antaa avaimen.

 

Olen menossa.

Kohta olen siellä.

Olen pahoillani kaikille aiheuttamastani vauhti vammoista, pimeyden pelosta, petoksen polttamista, tuhon tuskasta.

Tie on mutkikas, kaareva, kurvinen, kivinen.

Se suoristuu, taittuu tukevaksi, tunnen sen turvallisen tavan. 

Olen siellä kohta...

Lift me up!

 

Nosta minut ylös.

Nousen.

Tunnen kuinka kaikki katoaa altani.

Siellä jossa olin, en ollut.

Sitä jota koskin, ei ollut.

Sitä toivomusta jota toivoin,

ei toteutunut.

Vain runko johon halusin kasvattaa versoni huojuu.

Ääriviivat katovat.

Kaikki kuuluu usvaisena kaikuna jossain pehmeässä.

Olenko olemassa vain tämän hetken, sitten katoan?

Tulenko takaisin, hukkaanunko ?

 

 

 

Elän utopiassa joka muuttuu painajaiseksi.

Keskellä haamuja istun yksin.

Kosken heidän viileää pintaansa.

Pelko on kadonnut, en enää tiedä mitä se on.

Olen turtunut, kaukana itsestäni.

En tiedä minne kuulun.

 

 

 

Huomisen kajo on silmilläni.

Uskon siihen ennen ensi viikkoa.

Viikot katoavat askeleiden sekaan.

Jossain oli alku, missä on loppu?

Kaiku huutaa, muisti pätkii.

Ajatukset laulaa samaa.

Monta säettä kerrallaan, en voi vastaanottaa.

Tässä tämä hetki, huominen, ensi viikko kadonnut.